Aseistakieltæytyminen Siviilipalvelus Totaalikieltæytyminen Alistumattomuus Aseistakieltæytyjæliitto Aseistakieltæytyminen on henkiløkohtainen kannanotto aseisiin perustuvaa turvallisuusajattelua vastaan. Aseista voi kieltæytyæ kahdella tavalla: suorittamalla siviilipalveluksen tai ryhtymællæ totaalikieltæytyjæksi. Tæmæn intron tarkoituksena on tiedottaa aiheesta, josta niin væhæn muuten kerrotaan. Lisætietoa aseistakieltæytymisestæ (mm.siviilipalveluspaikkalistan) saat aseistakieltæytyjæliitolta. ASEISTAKIELTÆYTYJÆLIITTO ry Rauhanasema, Veturitori 00520 Helsinki puh.90-140427, fax 90-147297 Siviilipalvelukseen voi hakeutua sekæ kutsunnoissa ettæ niiden jælkeen, myøs varusmiespalveluksen aikana. Siviilipalvelukseen hakeudutaan tæyttæmællæ siviilipalvelushakemus,joka toimitetaan kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle,armeijapalveluksen aikana joukko-osaston komentajalle ja muulloin tyøministeriølle (vuoden 1994 alusta Vaasan siviilipalveluskeskukselle).Hakukaavaketta saa mm. kutsuntalautakunnalta,kutsuntojen jælkeen tyøministeriøstæ (1994 alusta Vaasan keskuksesta),sotilaslæænin esikunnasta sekæ Aseistakieltæytyjæliitosta. Hakuemus on hyvæksyttævæ aina,minkæænlaista vakaumuksen tutkintaa ei suoriteta. Sivari kestææ nykyisin 395 vrk.Se suoritetaan valtion siviilihallinnossa, kuntien tai kuntainliittojen alaisissa laitoksissa,valtionkirkon laitoksissa asetuksessa hyvæksyttævissæ yksityisoikeudellisissa jærjestøissæ (n.20 on hyvæksytty). Sivarin sosiaaliset oikeudet ovat pææsææntøisesti samat kuin varusmiehillækin. Sivari ja hænen omaisensa ovat myøs oikeutettuja sotilasavustukseen. Totaalikieltæytyminen on kaikista radikaalein tapa kieltæytyæ aseista. Kieltæydytææn sekæ armeijapalveluksesta ettæ sen korvikkeena tarjottavasta siviilipalvelusmahdollisuudesta.Totaalikieltæytyæ voi kahdella eri tavalla: 1) Siviilipalveluksesta kieltæytyminen Totaalikieltæytyjæ hakeutuu siviilipalvelukseen,mutta kieltæytyy suorittamasta sitæ.Tælløin hænet tuomitaan vankeuteen puoleksi siitæ ajasta,joka hænet on mæærætty suorittamaan siviilipalvelusta.Jos hæn ei ole suorittanut siviilipalvelusta ollenkaan,hænet siis tuomitaan nykyisin vankilaan 197 vuorokaudeksi.Vankeustuomio korvaa palvelusvelvollisuuden, eikæ totaalia voida tuomita uudelleen.Tuomio on aina ehdoton,eikæ sen kesken voi pææstæ ehdonalaiseen vapauteen toisin kuin "tavallisissa" vankeustuomioissa. Tuomio suoritetaan pææsææntøisesti avovankiloissa,joissa ei ole kaltereita eikæ muureja ja joista voi kæydæ tøissæ tai opiskelemassa siviilissæ. Siviilipalveluksesta kieltæytyvæn totaalin teko on protesti joko koko asevelvollisuusjærjestelmææ vastaan tai sen erityistæ toteuttamistapaa vastaan. Ensimmæisessæ tapauksessa totaalikieltæytyjæ ei suorittaisi siviilipalvelusta olisipa se jærjestetty millæ tavalla vain,koska hæn kieltæytyy hyvæksymæstæ asevelvollisuusjærjestelmææ missææn olosuhteissa,jælkimmæisessæ tapauksessa hæn taas olisi valmis suorittamaan siviilipalveluksen,mikæli se olisi todellinen vaihtoehto (mikæli se kestæisi yhtæ kauan kuin armeija,mikæli sen voisi suorittaa kehitysmaa- tai rauhanjærjestøissæ jne). Osa jælkimmæisen tyypin totaalikieltæytyjistæ kieltæytyy kesken siviili- palveluksen.Næitæ kutsutaan osittaiskieltæytyjiksi. Osittaiskieltæytyjæ tuomitaan vankeuteen kuten kokonaan siviilipalveluksesta kieltæytyvækin, puoleksi jæljellæolevasta palvelusajasta. 2) Armeijasta kieltæytyminen Totaalikieltæytyjæ kieltæytyy suoraan armeijasta. Tælløin hænet tuomitaan palveluksesta kieltæytyvænæ sotilaana.Suoraan armeijasta kieltæytyvæn vankeustuomio ei korvaa palvelusvelvollisuutta,joten hænet voidaan tuomita useita kertoja,mikæ on ihmisoikeussopimusten kannalta kyseenalaista. Armeijasta kieltæytyvæ vapautuu palvelusvelvollisuudesta periaatteessa vasta sen vuoden lopussa,jona hæn tæyttææ 30 vuotta.Tæhæn asti hænet voidaan periaatteessa tuomita yhæ uudelleen yhæ uusista palveluksesta kieltæytymisistæ, aina tuomionsa suoritettuaan totaali viedææn vælittømæsti uudelleen varuskuntaan ja hæneltæ vaaditaan palveluksen aloittamista. Uusi kieltæytyminen johtaa aina uusiin tuomioihin. Kæytænnøssæ tuomoikierre ei toki kestæ 30-vuotissyntymæpæivææn saakka. Toistaiseksi on ollut kaksi tapausta,joista ensimmæisestæ armeija hankkiutui eroon keksityillæ terveydellisillæ vapauttamisperusteilla n.puolen vuoden ja kahdeksan kieltæytymisen jælkeen ja toisesta kuuden kieltæytymisen ja kolmen viikon yhtæjaksoisen putkassa istumisen jælkeen. Suoraan armeijasta kieltæytyvæn protesti kohdistuu aina koko asevelvollisuus- jærjestelmææ vastaan.Siksipæ kieltæytyminen kohdistetaankin suoraan armeijalle, ei asevelvollisuusjærjestelmæstæ johdetulle korvikepalvelukselle. Alistumattomuusryhmæ on kansalaistottelemattomuudem keinoin militarismia vastaan kamppaileva vapaamuotoinen joukko ihmisiæ. Sillæ ei ole johtajia eikæ minkæænlaista muodollista organisaatiota. Ryhmæ toimii Aseistakieltæytyjæliiton kanssa,mutta sillæ ei ole minkæænlaista organisatorista yhteyttæ siihen tai mihinkææn muuhunkaan jærjestøøn Alistumattomuusryhmæ perustettiin huhtikuussa 1992.Sen ensimmæinen projekti oli suoraan armeijasta kieltæytyneen totaalikieltæytyjæn Kaj Ranisen tukeminen. Vuoden 1992 aikana ryhmæ jærjesti kaikkiaan kuusi leiriæ,joilla tuettiin kasarmin putkassa istunutta Ranista.Myøhemmin samana vuonna ryhmæ tuki myøs toista suoraan armeijasta kieltæytynyttæ aseistakieltæytyjææ, Heikki Kekælæistæ. Ryhmæn viimeisin operaatio oli armeijan lippujuhlapæivænæ 4.6. jærjestetty vastamielenosoitus.Se ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan,sillæ suunniteltu paraatin tukkiminen jæi suuren poliisisuosion johdosta suorittamatta,mutta toteutuneessa muodossaankin (lennækkien jakoa,laitonta miellenosoittamista) tempauksemme huomioitiin julkisuudessa. Alistumattomuusryhmæ toimii Rauhanasemalla,Helsingin Itæ-Pasilassa. Osoite:Alistumattomuusryhmæ,Rauhanasema,Veturitori,00520 Helsinki. ASEISTAKIELTÆYTYJÆLIITTO ry (AKL) Rauhanasema, Veturitori 00520 Helsinki puh.90-140427 fax 90-147297 Aseistakieltæytyjæliitto on antimilitaristinen rauhanjærjestø. Sen toiminnalla on nykyisin kaksi painopistettæ: 1) Se on aseistakieltæytyjien etujærjestø.Tæssæ roolissa liitto pyrkii sææntøjensæ mukaan "kehittæmææn siviilipalveluksen sisæltøæ konkreettiseksi rauhantyøksi,valvomaan aseistakieltæytyjien oikeuksia ja asemaa,edistæmææn aseistakieltæytymisestæ tiedottamnista ja neuvomaan siviilipalvelukseen pyrkiviæ sekæ saattamaan palveluspaikat siviilipalvelusmiesten kykyihin ja koulutukseen næhden tarkoituksen- mukaisiksi." Tætæ toimintaa liitto harjoittaa mm. tarjoamalla puhelinneuvontaa aseistakieltæytyjille, antamalla oikeusapua liiton jæsenille, jotka ovat joutuneet asevelvollisuutensa takia oikeudellisiin ongelmiin ja pyrkimællæ eri tavoin vaikuttamaan asevelvollisuutta sææteleviin lakeihin. 2) Se on radikaali rauhanjærjestø,joka sææntøjensæ mukaan tavoittelee asevelvollisuuden poistamista ja haluaa "toimia pasifistisena rauhan- jærjestønæ antimilitarismin,vækivallattomuuden ja yksipuolisen aseistariisunnan pohjalta sotien syiden poistamisen puolesta". Næitæ pææmææriææn liitto ajaa tællæ hetkellæ læhinnæ yhteistyøssæ Alistumattomuus-kampanjan kanssa.Alistumattomuus-kampanja on suoran toiminnan kansalaistottelemattomuutta kæyttævæ liike kaikkea militarismia ja ennen muuta asevelvollisuutta vastaan. Aseistakieltæytyjæliiton jæsenmææræ liikkuu vælillæ 1800-2000. Næistæ aktiivijæseniæ, jotka osallistuvat liiton toimintaan muutenkin kuin jæsenmaksun muodossa, on muutama kymmenen. Aseistakieltæytyjæliiton jæseneksi pææsevæt luonnollisesti kaikki aseistakieltæytyjæt, mutta heidæn lisækseen jokainen, joka hyvæksyy kansainvælisen sodanvastustajien julistuksen: "Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen pæættænyt olla tukematta minkæænlaista sotaa ja taistella sotien kaikkien syiden poistamiseksi." Niinpæ merkittævæ osa erityisesti aktiivijæsenistæ onkin muita kuin aseistakieltæytyjiæ, nimittæin naisia.